Stressi

Mitä stressi on?

Stressiä on hyvin monenlaista, joista tunnetuimpia ovat negatiivinen ja positiivinen henkinen paine. Jos tällaista stressiä on, henkilö hyvin usein myös tunnistaa itsensä stressaantuneeksi.

Entäpä sitten jos tuntuukin siltä, että kun ei tunnu stressaantuneelta, ei voi olla stressiäkään? Onko se todella näin yksinkertaista? Eipä taida olla. Stressiä on monenlaista. 

1. Yksi versio stressistä on tuo ensimmäisenä mainittu henkinen paine, jonka tiedostaa. Tämä on se helpoin versio, koska silloin yleensä myös stressin aiheuttaja on tiedossa ja sille voi tehdä jotain. 
2. Toinen versio on kehon stressireaktio, joka liittyy johonkin äkilliseen tilanteeseen, jossa säikähdät. Mikä tahansa pelottava tai uhkaava tilanne voi saada kehon siirtymään taistele-tai-pakene tilaan eli aiheuttaa stressireaktion. Syke nousee, aistit valpastuvat, veri pakkautuu lihaksiin, ruoansulatus hidastuu minimiin, koska sillä ei ole väliä, jos parin minuutin päästä ei ole enää hengissä. Keho valmistautuu eloonjäämiskamppailuun. Näitä tietenkin tulee aniharvoin kohdalle, jos koskaan. 
3. Kolmas stressin versio on alitajuinen krooninen stressi, jolla tarkoitetaan sitä, kun tuo yllä mainittu taistele-tai-pakene tila jää lievänä päälle ja on jatkuvaa. Se on hyvin kuormittava tila keholle ja mielelle, vaikka sitä ei edes tiedostaisi. Sen syyt voivat olla hyvin syvällä alitajunnassa piilossa tai ne voivat olla tietoisia henkisen paineen aiheuttajia. Yhtäkaikki lopputulos on se, että keho on jatkuvassa ylikuormitustilassa. Uni on huonolaatuista, uni ei välttämättä edes virkistä, mieli on väsynyt, mikään ei sytytä, fyysinen kunto on huonompi kuin pitäisi, keho ei palaudu, lihaksia ja niveliä särkee eikä mielikään jaksa. Tässä vaiheessa voikin helposti ajatella, että elämä nyt vain on tällaista ja iän myötä kaikenlaisia vaivoja tulee ja ”jos ei mikään paikka ole kipeä, kun aamulla herää, niin tietää että on kuollut”. 

Yleisimmät tietoisen stressin aiheuttajat

Stressireaktion saavat aikaan mm. henkiset paineet. Henkisiä paineita voi olla sekä positiivisia, että negatiivisia ja molemmat aiheuttavat stressiä. 

Esimerkiksi aikaansaamattomuus eli tekemättömät työt voivat painaa mieltä ja saada stressin päälle, mutta ei siinä kaikki. 

Myös hyvin positiivinen flow tila, jossa saa aikaan paljon kaikkea, hyvällä fiiliksellä ja olosta nauttien, voi saada aikaan stressin ja huomaakin, että on painettava turbo päällä jatkuvasti, että flow säilyy. On paine pusertaa, ettei romahda.

Liikkumattomuus, istumatyö, istumavapaa-aika ja pelkkä penkkiurheilu saa aikaan kehollisen stressireaktion. Jo kahden tunnin yhtäjaksoinen istuminen saa aikaan laskimoiden tilavuuden pienenemisen lähes puoleen, joten stressireaktio on välttämätön, että veri virtaisi istuma-asennossakin takapuolen alapuolelle ja sieltä takaisin. Myös liiallinen liikunta voi saada aikaan stressiä. Jos keho ei ehdi palautumaan edellisestä urheilusuorituksesta ennen seuraavaa, seuraa siitä ennen pitkää kova stressitila, jota urheilupiireissä kutsutaan ylikunnoksi. Ylikunto voi yllättää myös ei-urheilijan, joka tauon jälkeen innostuu liikkumaan enemmän, se tuntuu hyvältä, joten voikin tehdä hieman liikaa. Jos liikaa urheilu on päivittäistä tai viikottaista, tulee jossain kohtaa stoppi. 

Alitajuinen stressi

Tiedostamaton eli alitajuinen stressi muodostuu eri tavalla kuin tietoinen stressi ja se vaikuttaa haitallisesti niin fyysiseen kuin henkiseenkin terveyteen. 

Alitajuisen stressin tiedetään vaikuttavan fyysiseen kehoon samalla tavalla kuin tietoisenkin stressin, mutta se on enemmän piilossa, eikä henkilö koe olevansa stressaantunut lainkaan. Silti hänellä voi olla mm. univaikeuksia, väsymystä, päänsärkyjä, hengenahdistusta, suolisto-ongelmia ja sydämen rytmihäiriöitä. 

Näiden lisäksi stressi aiheuttaa henkisellä puolella vahinkoa heikentämällä itsetuntoa, omanarvontuntoa, itseluottamusta, aiheuttaen ahdistusta, mielialavaihteluita ja jopa masennusta. Stressi lisää ja vahvistaa pelkoja ja saa epävarmuutta aikaan niin itseään kuin elämää ja koko maailmankaikkeutta kohtaan.

Alitajuinen stressi kertyy elämän mittaan, elämällä ja kokemalla. Toisinaan kokemukset ovat tapahtumahetkellä hyvin stressaavia ja stressi jää tästä päälle, vaikka ihminen omasta mielestä meneekin elämässään eteenpäin. Silti voi olla, että irtipäästöä ei koskaan ole tapahtunut, ajan kuluessa asia on vain painunut syvemmälle. Joskus voi myös käydä niin, että itse tapahtuma on pieni, mutta tietoinen mieli unohtaa osan tapahtumasta ja koko tapahtuma vääristyy mielessä. 

Näitä ovat usein lapsuudesta asti mukana kulkeneet riippakivet. Esimerkkinä tapahtuma, jossa lapsille annetaan hyvästä käytöksestä palkaksi tikkarit. 

Yksi lapsi on toiminut väärin ja jää ilman tikkaria. Hänkin ymmärtää miksi ei saa tikkaria vaikka muut saavat. Myöhemmin aikuisena hän voi muistaa tapahtumasta vain sen, että muut lapset saivat tikkarin, hän ei saanut. 

Syytä hän ei muista, joten mieli keksii syyn, joka totta kai on se, että hän on jo lapsena ollut huonompi kuin muut. Tästä syntyy riittämättömyyden ja huonommuuden tunteita, jotka saavat alitajuisen stressitilan jäämään päälle.

Haitallinen stressi

Haitallisinta stressiä on tuo kolmas versio stressistä, eli krooninen stressi. Se voi olla alitajuista tai tietoista tai molempia yhtäaikaa. Olipa stressin syy mikä hyvänsä ja olipa se tietoista tai ei, lopputulos on, että stressireaktio on jäänyt päälle, vaikka siihen ei ole mitään tarvetta. Silloin se saa aikaan ruoansulatusongelmia, univaikeuksia, rytmihäiriöitä, kynsien ja hiusten haurastumista ja vaikka mitä. Stressin on arvioitu olevan jollakin tapaa osallisena lähes kaikkien sairauksien puhkeamisessa, kun keho ei toimi niin kuin sen pitäisi. Suuri osa kaikesta stressistä on nimenomaan alitajuista, tiedostamatonta stressiä.

Usein käynnissä on negatiivinen kierre, joka ruokkii itse itseään. On siis katkaistava kierre ja se tapahtuu siten, että lähdetään purkamaan stressiä pois. Oli stressin aiheuttaja mikä tahansa, tarpeeton päälle jäänyt stressireaktio täytyy purkaa pois. Harjoituksessa emme edes lähde erottelemaan stressin syitä tai aiheuttajia, vaan puramme pois stressireaktiota.

Stressinpurku

Eläimillä on luontainen kyky purkaa kehollinen stressi tai alitajuinen stressi, joka muuten alkaisi vaikuttaa kehoon negatiivisesti. On tutkittu, että miten on mahdollista, että seepralauma laiduntaa täysin rauhassa leijonalauman vieressä. Luulisi, että seeproilla olisi jatkuva stressi ja valmius karauttaa pakomatkalle. Näin ei kuitenkaan ole. Kun leijonat eivät saalista, ne kuljeskelevat melko lähelläkin seeproja ja seeprat vetävät kaikessa rauhassa ruohoa napaan. Miten se on mahdollista? 

Tutkijat huomasivat, että sen jälkeen, kun leijonat olivat harventaneet seepralaumasta yhden jäsenen suihinsa, jäljelle jääneet lopettivat juoksunsa, pysähtyivät ja alkoivat täristä paikoillaan. Lihasten tärinä kesti noin puoli minuuttia ja sen jälkeen rauhalliset seeprat jatkoivat elämää kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tämä kehon läpi kulkenut lihasten tärinä sai stressireaktion katkeamaan yhtä nopeasti kuin se oli alkanutkin. 

Samanlainen reaktio tulee myös ihmisille esim. autokolarin jälkeen tai muun vastaavan läheltä-piti-ettei-henki-lähtenyt-tilanteen jälkeen. Tilanteen mentyä ohi, koko keho tärisee ja samaan aikaan vasta kunnolla tajuaa, mitä oikein tapahtui. Stressi purkaantuu tärinällä, kun tilanne on ohi. 

Valitettavasti tätä tärinää ei saa aktivoitua päälle tahdonvoimaa käyttämällä, että sillä voisi purkaa alitajuista stressiä. Toki tähän väliin on suositeltava avantouintia, joka saa aikaan lähes vastaavan tapahtuman kehossa ja purkaa stressiä äärettömän hyvin. Aina ei kuitenkaan ole avantoa ja saunaa saatavilla tai kylmänsietokyky on sitä luokkaa, ettei avannossa pulikoiminen ole vaihtoehto.

Onneksi meillä on tähän varta vasten räätälöity työkalu Ei tarvitse lähteä autolla etsimään läheltä-piti -tilanteita tai lähintä jäistä jorpakkoa, johon sukeltaa